Maaston kautta ratakisoihin

Hyvän harjoituskevään aikana motivaatio on noussut jatkuvasti ja kun jalkani alkoi taas kestää vähän aitakävely, aitadrillejä ja muutamat esteylityksiä niin olen positiivisellä mielellä odottanut ratakautta, joka nyt vihdoinkin on avattu. Vauhti tuntuu vielä puuttuvan, mutta palaan siihen.

Maastokausi suomessa on lyhyt, ja niin minullekin. Tänä keväänä juoksin kahdestaan maastossa, aluemestaruuskisoissa Vöyrissä ensi vuoden SM radalla, ja SM kisat Imatralla, ei kumpikaan kisoista oli mikään nappisuoritus, mutta hyviä välikisoja matkalla ratakaudelle. SM pronssia onnistuimme kuitenkin hankkia joukkuekisasta IK Falkenille, Ville Borgmästarsin ja Mikael Bergdahlin avulla.

Eilen, 24.5, avasin vihdoinkin ratakauden Espoossa tuulisessa kelissä. Kisamatka oli 3000m ja hyvä porukka lähtöviivalla. Kun en pystynyt seuraamaan kärkiryhmän niin jouduin kuitenkin vetäämään koko juoksun yksin, mikä ei ole ihan optimaalista tuulisessa kelissä. Pystyin kuitenkin parantamaan ulkorataennätykseni hieman, eli ihan hyvältä näyttää. Niinkuin jo mainitsin tuntuu että vauhti on vielä hakusessa, mutta sitten taas on mulla vain pari vauhtitreenejä takana tänä vuonna, eli kun saadaan muutama hyvää treeniä ja pari kisaa alla niin ilmestyy vauhtiakin juoksuun.

Seuraava kisa on todennäköisesti Marskan kisat Lappeenrannassa ja sitten ohjelmassa on päämatkani 3000m esteet. Odotuksia eivät ole niin korkeita kun jalkaongelmien takia en ole pystynyt harjoitella estetekniikka ollenkaan talven ja kevään aikana, mutta kisat ovat kai parhaat treenit, eikö niin?

Nyt mun oikea kisakausi alkaa! :)